Viime viikon nettikysymyksen oikea vastaus on multa, sillä se on syntynyt kuolleista kasveista sekä eläimistä, toisin kuin savi, hiekka ja sora, jotka ovat lähtöisin kallioperästä.
Moreeni (vikipedia)
Moreeni on termi, jolla viitataan sekä jäätikön synnyttämään maalajiin (engl. till) että niistä koostuviin moreenimuodostumiin (engl. moraine). Moreeni on Suomen yleisin maalaji, se peittää kallioperäämme lähes kauttaaltaan. Suomen maapinta-alasta moreenin osuus on noin 48%. Moreenit ovat niin kutsuttuja lajittumattomia maalajeja, eli ne sisältävät useaa keskenään sekoittunutta maalajitetta suurista kivenlohkareista aina hienoimpaan saveen.
Moreenimaalajien luokittelussa on jossain määrin vaihtelua, mutta yleisimmin jako tehdään runsaimmin esiintyvän lajitteen mukaan; puhutaan sora-, hiekka-, hieta-, hiesu- tai savimoreenista sen mukaan, mikä lajite moreenissa on vallitsevin.
Maamme moreenilajien yleisyys:
* Hietamoreeni 55,6 %
* Hiekkamoreeni 33,0 %
* Soramoreeni 9,9 %
* Hiesumoreeni 1,4 %
* Savimoreeni 0,1 %
Moreenikerrostumien paksuus maan eteläosissa on tavallisesti 2–3 metriä. Rannikolla moreenikerrostumat saattavat jäädä jopa alle metrin, mutta sisämaassa kerrostumat saattavat olla 4–5 metriä paksuja.
Merkittävä piirre moreeneissa on aineksen ns. suhteistuneisuus, joka ilmenee siinä, että hienoaines (esimerkiksi savi) pyrkii täyttämään karkeamman runkoaineen (esimerkiksi sora ja kivet) väliin jäävän tyhjän ns. huokostilan. Suhteistuneisuuden ansiosta aineksesta tulee erittäin tiivistä ja heikosti vettä läpäisevää.
Moreenimaastot ovat pinnaltaan useimmiten lohkareista tai kivistä. Kasvillisuus on moreenin huonosta vedenläpäisevyydestä ja pohjavedenpinnan läheisyydestä johtuen yleensä kuusi- tai sekametsää. Karkearakeisimmilla moreenimailla, joilla vedenläpäisevyys on parempi, saattaa mänty kuitenkin olla kuusta yleisempi. Rakentamisen kannalta etenkin hienoainesta runsaasti sisältävät moreenimaastot ovat hankalia niiden routimisen vuoksi.
t. Katariina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti