Rulettaako
Rahula jatkossakin?
Mikkelin
kaupungin elinkeinostrategiassa v. 2011-2015 sanotaan:
”Mikkeli on vahva maaseutukaupunki, jonka
nykyaikaiset, toimivat maa- ja metsätilat, monipuoliset liitännäiselinkeinot,
matkailu ja energiantuotanto tuovat oman lisänsä kaupungin menestymiseen ja
maaseudun asuttuna pysymiseen”. Kaupungin keskustan kehittyminen on onnistunut
hienosti ja siitä kiitos kaikille kehittämiseen osallistuneille tahoille. Nähtäväksi jää kuinka toteutamme vireä
maaseutu – vision ja kuinka tämä toteutus onnistuu?
Kaupungin
strategiassa lukee seuraavaa:
-
vetovoimaisten
asuinalueiden kaavoittaminen
-
kylien
ja maaseututaajamien asukasmäärän kasvu
-
monipuolinen
tonttitarjonta
-
toimivat
lähipalvelut
Nämä kaikki
seikat tähtäävät maaseudun kehittämiseen, mutta miten tämä saataisiin näkymään myös kaupungin
päätöksenteossa?
Rahulan kylälle on muuttanut tasaisesti uusia asukkaita ja koulun oppilasmäärä on ollut tasaisesti vakaa. Uusia tontteja on saatu tarjolle ja toivottavasti myös jatkossa rakennuslupia myönnetään taajamien ulkopuollellekin.
Rahulan
kylä on sijainnillisesti hyvällä paikalla, vain reilun kymmenen minuutin
ajomatkan päässä Mikkelin keskustasta. Jos uusi 5-tien linjaus toteutuu, tuo se
varmasti lisää vetovoimaisuutta alueellemme.
Rahula on erittäin vireä kylä; Etelä-Savon vuoden kyläksikin valittu vuonna 2009. Rahulassa on toimiva ja aktiivinen nuorisoseura NoNs, koululla on neuvottelukunnan lisäksi vielä vanhempainyhdistys ITU sekä v. 2000 rakennettu kovassa käytössä oleva liikuntahalli eli Rahula-Sali. Kylältä löytyy myös mm. yhdessä kylän kesken ylläpidettävät hiihtoladut ja palloilukenttä. Myös vesistöjä on runsaasti. Nämä kaikki houkuttelevat kylälle uusia asukkaita ja lapsiperheitä. Ajassa elävä oma koulu on niin ikään merkittävä vetovoimaisuuden tae.
Palveluverkkoselvityksen
mukaan Rahulan koulun lakkautuksesta ei synny merkittäviä säästöjä. Kouluun ei
myöskään ole tulossa peruskorjausta, vaikka raportissa niin lukee. Koululle on
viimeisen kolmen vuoden aikana tehty mittavat ja kalliit remontit, mutta sisäilmaongelmat
on voitettu! Koululla ei myöskään ole laskevaa oppilasennustetta. Säästöt
syntyisivät vain jos koulun kiinteistöistä luovutaan. Tämä on usein hyvin
haasteellista ja kylän toiminnan kannalta kuolettavaa.
Koulumatkan pituudet ovat nykyisellään jo pitkiä, johtuen koulualueemme suuruudesta. Onhan oppilaaksiottoalueeltamme jo aikojen saatossa lakkautettu kolme koulua: Kuvaalan, Hännilän ja Asilan koulut.
Uskallamme
epäillä, että lasketut kuljetusmäärärahojen lisäykset eivät tulisi riittämään.
Uhkana on myös lakisääteisen 2,5 h ylitys, jos koulu sijaitsee kauempana. Entä kuinka
käy lasten vapaa-ajan harrastusten, jos koulupäivän pituus yhä venyy
venymistään?
Tutkimusten mukaan yhdysluokkaopetus antaa lapselle paljon eväitä tulevaisuuteen. Se kannustaa omatoimisuuteen, oman työn jäsentämiseen ja suunnitteluun. Yhdysluokkaopetuksella on merkitystä myös muiden huomioimisessa sekä erilaisuuden hyväksymisessä. Yhteisöllisyys, sosiaaliset taidot ja turvallinen kasvuympäristö ovat niin opettajien kuin oppilaidenkin mieleen. Voidaankin perustellusti kysyä, mitä etuja syntyy suurista luokkaryhmistä oppimisen kannalta? Pieni koulu, pienet luokkakoot ja yhdysluokkaopetus ovat usein ketterimpiä reagoimaan opetuksen uusiin tuuliin. Kyläkouluissa valitsee tälle ajalle niin tärkeä vahva Me-henki ja yhteisöllisyys.
Mikäli kyläkouluja lakkautetaan, ovat nämä edut pois myös taajamien kouluilta. Oppilasmäärät kasvavat ja yksilöllisyys häviää kouluelämästä. Kaupungissa ja sen läheisyydessä asuvilla on palveluita yllin kyllin. Asuinpaikkamme on toki meidän oma valintamme ja siitä emme valita, mutta kyläkoulustamme viimeisenä lähipalveluna haluamme pitää kiinni.
Rahulan kylän elinvoimaisuuden takaamiseksi jatkossakin toivomme koulumme nimen poistamista lakkautuslistalta ja yhdysluokkaopetus jatkukoon tulevaisuudessakin Mikkelissä.
Satu
Loukiainen
Rahulan
koulun neuvottelukunnan puheenjohtaja
Aki
Hyötyläinen
Rahulan
koulun vanhempainyhdistys ITU ry:n puheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti