Koulun jäät ja ladut

Keskustelimme eilen neuvottelukunnan kokouksessa mm. koulun jään kunnosta. Moni perhe ajaa Sairilaan tai kaupunkiin luistelemaan, kun oma jää on niin huonossa kunnossa. Jäästämme huolehtii kaupungin liikuntatoimi. Kenttiä on kaupungissa paljon ja kenttien ylläpito taajamissa ja kylillä tuntuu olevan huonompaa.

Koulun jäätä on joskus aikojen saatossa myös jäädytetty omatoimisesti jäädytysmatolla, joka muuten edelleen löytyy koululta. Rahula-salin valmistuttua koulun vedenkulutus on kasvanut huomattavasti ja veden riittävyys jäädyttämiseen askarruttaakin.
Kaupunki maksaa pienen korvauksen jään omatoimisesta jäädyttämisestä kaupungin alkujäädytyksen jälkeen.

Herättelimmi keskustelua, josko Rahulassakin löytyisi halukkaita, jotka olisivat valmiita kentän jäädystyshommiin. Olisihan koko kylän etu, että jää olisi oikeasti luistelukunnossa. Neuvottelukunta otta yhteyttä ITUlaisiin ja toivottavasti saamme jotakin aikaiseksi myös tämän asian parantamiseksi.

Koulun entiset hiihtoladut ovat myös pois käytöstä maanomistajien toimesta.
Latuja ajetaan nyt koulun rinteeseen, jäälle ja Ompun peloille. Isompien oppilaiden kanssa käymme hiihtämässä loistavilla laduilla 5-tien toisella puolella. Sieltä löytyy kymmenen kilomeria niin perinteisen kuin luistelutyylinkin latu-uraa. Ladut ovat vapaasti kaikkien kyläläisten käytettävissä. Alikulkutunneli helpottaisi koulumme arkea tässäkin súhteessa valtavasti.

Liikunnallista viikonloppua kaikille1
t. Katariina

Toimiiko?

Pojat odottelivat kerhon alkua ja rakensivat hienoja ketjureaktioita. Toimii se!
t. Katariina

Käy lukemassa 4.-luokkalaisten satuja

Tänään jatkettiin oppilasblogiin omien satujen kirjoittamista. Päähenkilö, tapahtumapaikka, ympäristö ja taikaesine arvottiin ja sen ympärille keksittiin oma satu. Kaikista oli mukavaa kirjoittaa tietokoneella.
t. Katariina

Takit päällä koulussa luvan kanssa

Kylmä viikonloppu ja lämmitysongelmat tekivät kepposen; koko koulu oli aamulla melko kylmä. Sannan luokassa oli 12 astetta ja minun luokassani sentään 15 astetta. Ongelma johtui todennäköisesti rajusta ilmastoinnista tai sitten pattereissa oli runsaasti ilmaa.
Saimme kuitenki lämmön nousemaan päivän aikana siirreltävillä sähköpattereilla. Takit olivat siis todellakin tarpeen. Kouluun kannattaa muutenkin varata lämpimät sisätossut ja villasukat, sillä lattiat ovat melko kylmät. Onneksi parannusta on tiedossa ensi kesän aikana, kun kaikki vanhat lattiat uusitaan.
t. Katariina

5-6 Luokan Talvirunoja

Jänis loikkasi metsään lumiseen,
sinne upeaan paikkaan valkoiseen,
jossa netsäneläimet talviunta nukkuu
ja valmistautuu kesään tuttuun.
Se pikkujänis lumihuntuun hyppää
se siitä kovasti tykkää.
- Riina


Talviräppi
Ihhminen täällä vain palelee,
miksei lähde lomallee.
Lähti laivalla Afrikkaan,
kylmää karkuun nytten vaan.
Mutta siellä vaan hikoilee.
Eiköhän palata Suomeen.


Oikein kova taklaus
Oikein kova taklaus nurkantakaanta tuli
niin kova,että lumi suli ,koska nenäni
meni lyttyyn heitin hänet vessan pyttyyn.
-Joosua

Metsä talvella
Metsä oli eloisa,
metsän peittivihreä huntu,
mutta nyt sillä on lumiverhonsa.
Nyt metsä nukkuu,
kylmayys hiljaisuuteen hukkuu,
Metsä ei hengitä, kuin kesällä,
nyt sen henki on jäisempi,
kuin helteellä.
Metsässä tunne on huuruinen,
eloto ja luminen.
-Antti

Talvi
Puissa on lunta ja taivaalla lintu parvi.
Aurinko paistaa ja hanki kimaltelee timantin lailla.
Ihmiset iloitsevat ja raketit ampuvat.
-Kaisa

Talvi
Taivaalla sataa lunta ja puista pumpulia tippuu.
Matti laskee mäkeä, aurinko paistaa ja pakkasta on.
Lumiukkoja tehdään ja lumisotaa ollaan.
-jane

kinos
hiiri pieni juoksee suureen lumi kinokseen
siellä lämmin takka
vaikka ulkona riehuu pakkas akka
-anna-

Talvinen metsä
Puut verhoutuvat lumihuntuun, metsä ryhtyy talven tuntuun.
Lampea peittää kuultava kansi, niittyä komistaa kestävä hanki.
Eläimet uinuvat talvi unta, kirkas on metsän valtakunta.
-Venla

rekiretki

Aamu varhain lähdin talliin otin hevosen ja vajastin
Ajan kohti vanhaa metsää lunta alkoi sataa
kettu oli liikkunut lähellä.Lähdin takaisinja otin valjaat hevoselta.
-Iida

Torniksella on paljon porukkaa,
nyt hisseihin pitää jonottaa.
Hissistä voi katsella,
miten muut osaa laskea.
Yksi hyppää,
toinen kaatuu,
kolmas reilaa,
ja neljäs failaa.


Peetu Piiroinen
Söpö jätkä lumilautailee ja tärkeitä fanejaan katselee.
Peetu näyttää iloiselta,huumorintajuiselta ja ihanalta.
Tv:ssä Peetu on ja hymy on niin verraton.
-Salla 6lk

HIIHTO
Hiihdän hiihdän oikein kovaa kiidän ja korkealla liidän.
Kaaduin kaaduin ja sen jälkeen jäädyin.
<--JESSE-´´

TALVI
Kun talvi on lunta sataa pyryttää en mä silloin ulos jää
vaan meen sisälle lämpimään.

Viisi askelta arjen onneen

Pirkko Lahden ( Suomen mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja)viisi askelta arjen onneen.

1. Huomaa hyvät hetket arjessa.
2. Auta jotakuta edes viikottain.
3. Arvosta itseäsi ja lähimmäistäsi.
4. Myönnä virheesi ja pyydä anteeksi.
5. Ole oma itsesi aidosti.

Onnellista arkea kaikille! Asenne ratkaisee!

t. Katariina

Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin myönteiset kehityskulut ja keskeiset haasteet

Neuvola ja kouluterveys-lehti 5/2011

Ensimmäinen lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta asetettiin kolmevuotiskaudeksi 1.12.2007-30.11.2010. Neuvottelukunta on toimikautensa päätteeksi laatinut toimenpide-ehdotuksia lasten ja nuorten ajankohtaisiin terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin vastaamiseksi.

SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Selvityksiä 2010:26

Myönteiset kehityskulut oppivelvollisuusikäisillä:- Valtaosa kouluikäisistä on terveitä, voi hyvin ja myös kokee itsensä terveeksi.
-Nuorten päivittäinen tupakointi on 2000-luvulla selvästi vähentynyt ja myös vanhempien tupakointi on lievässä laskussa.
-Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on pikku hiljaa lisääntymässä.
- Humalahakuinen juominen on selvästi vähentynyt 2000-luvulla.

Keskeiset haasteet oppivelvollisuusikäisillä
- Terveystottumuksissa ja elämänhalinnassa on usein haasteita;
Ylipaino on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta koululaisesta on kyse.
Hieman vajaa viidesosa kaikista kouluikäisistä on ylipainoisia.
Erilaiset fyysiset ja psyykkiset oireet ja masennusoireet ovat melko ylsisiä.
Tupakoinnissa ja päihteiden käyttötottumuksissa on myönteisistä trendeistä huolimatta edelleen parannettavaa.
Vain hieman yli puolet koululaisista harjaa hampaansa suositusten mukaan.Ruudun äärellä vietetty aika on runsasta.
Osa lapsista ja nuorista ei liiku riittävästi- Mielenterveyshäiriöiden hoitoa tarvinneiden lasten ja nuortén määrät ovat selvässä kasvussa.
-Vanhempien työttömyys on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina.
- Koululaisten vanhemmat käyttävät runsaasti alkoholia. Neljäsosalla koululaisten isistä on vähintään lievästi kohonnut alkoholihaittojen riski.
- Sosisoekonomiset terveyserot näkyvät jo lasten kohdalla.
- Huostaan otettujen lasten ja nuorten määrä kuten myös lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien määrä on jatkuvassa kasvussa.
- Erityisopetusta saavien lasten määrä on vuosien ajan ollut kasvussa, joka kahden viimeisen vuoden aikana on kuitenkin tasaantunut.
- Väkivalta, sen uhka ja kiusaaminen eivät kyselyjen mukaan ole vähentyneet.
Tapaturmat ovat tavallisia, eikä niiden vähentämisessä ole onnistuttu.
- Kouluikäisten perheillä on monia haasteita ja tuen tarvetta:
Noin neljäsosa koululaisista elää eroperheissä.
Perheen yhteinen aika koetaan usein riittämättömäksi.
Menojen kattaminen tuloilla on vaikeaa neljäsosassa perheitä.
- Oppilashuolenpidon palvelujen saatavuudessa on alueellisia ja koulukohtaisia eroja.
t. Katariina