Terveystilanne koululla

Ainakin toistaiseksi olemme välttyneet pahemmilta epidemioilta. Voisi jopa väittää, että oppilaat ovat olleet vähemmän pois koulusta kuin muina vuosina tähän aikaan. Syynä lienee tehostettu käsi- ja yskimishygienia.
Toivottavasti tilanne pysyy jatkossa yhtä hyvänä. Rokotukset aloitetaan koulullamme näillä näkymin vasta joulukuun alkupuolella.
Rentouttavaa viikonloppua kaikille!
t. Katariina

Viikon päästä uimaan ti 17.11.

Lähdemme uimaan Rantakeitaaseen ensi tiistaina 17.11. Esikoululaisten päivä on poikkeuksellisesti pidempi, eli koulu loppuu vasta 13.30.1-4 lk. on uimassa 10.00-10.45 ja esikoulu ja 5-6 lk. 12.00-12.45.
Mukaan uimapuku (ei shortseja), pyyhe ja pepunalunen.
t. Katariina

Joulukantaatti Mikaelissa 11.12.

Mikkelin kaupungin musiikkiluokkalaiset esittävät osana 30-vuotisjuhlavuottaan Mons Leidvin Taklen joulukantaatin Suuri kuningas konserttitalo Mikaelissa perjantaina 11.12. klo 10. Kantaatti kertoo joulun tarinan musiikin ja sanan keinoin. Esiintymässä ovat kaikki musiikkiluokkalaiset sekä Mikkelin musiikkiopiston Juniorijouset.
Konserttia varten on oppilaista kasattu pienoissinfoniaorkesteri, joka säestää lapsi- ja nuorisokuoron upeasti kajauttamia lauluja.
Kantaatissa on myös kaksi solistista osuutta. Yhteensä lavalla on noin 170 lasta ja nuorta. Esityksen kesto on noin 40 minuuttia.
Lähdemme koko koulu joukolla hiljentymään joulun sanomaan ja virittäytymään tunnelmaan. 1. luokka käy konsertissa kulttuuripolun mukana jo 7.12., jolloin heille konsertti on ilmainen. 11.12. ekaluokkalaiset jäävät siis koululle.
Perjantain oppilasnäytöksen hinta on 1€/oppilas.

Havaintoja Ruotsin kouluista

Etelä-Savon rehtorit ry. järjesti jäsenilleen 5.11.-7.11.2009 opintomatkan Tukholmaan. Vierailimme sekä ruotsinsuomalaisessa että tavallisessa ruotsalaisessa koulussa.
Suomeen verrattuna koululaitoksen nauttima yhteiskunnallinen arvostus on Ruotsissa huomattavasti vähäisempää. Koulu ja siellä työtään tekevät rehtorit ja opettajat eivät voi nojautua oppilaiden huoltajien taholta tulevaan tukeen siinä määrin kuin meillä. Uskottavuutta tälle väitteelle toi ruotsalaisen koulun koulusihteeri, joka oli suomalainen. Hän kuvaili ruotsalaisen koulujärjestelmän suurimpana epäkohtana juuri tämän arvostuksen puutteen. Suomessa koulutus saa laajaa arvostusta. Merkkinä tästä olkoon opintomatkamme alussa toteuttamamme vierailu eduskunnassa.
Maakunnan kansanedustajat tapasivat meidät varsin kiireisen työpäivän aikana. Kiitokset Katri Komille vierailun onnistumisesta.
Keskusteluissa ruotsalaisten kollegojen kanssa tuli hyvin ilmi ruotsalaisen oppilaitosjohtamisen erityisluonne. Haastattelemiemme rehtoreiden mukaan keskustelukulttuuri ja demokraattisuus on saattanut mennä jo liiankin pitkälle. Jatkuvia kokouksia ja palavereita, joissa opettajat kohdataan ennen kaikkea kollegoina. Suomessahan rehtori johtaa oppilaitostaan opettajakunnan tukemana niin hallinnollistaloudellisissa kuin pedagogisessa mielessä. Vastuu oppilaitoksesta on jakamaton ja rehtori vastaa päätöksillään työnjohdosta. Ruotsissa ollaan hienotunteisia eikä keskusteluun taikka päätöksenteon piiriin mielellään nosteta ristiriitoja herättäviä asioita, vaikka tarvetta olisikin.
Rehtorihan on kaveri ja kollega.
Opettajien läsnäolo kouluissa on tiiviimpää kuin Suomessa. Työpaikalla ollaan 35 tuntia viikossa. Opettajan palkkauksessa yksilöllisten palkanosien osuus on suhteessa suurempi ja opettajat työskentelevät koululla kesän jälkeen viikon ennen oppilaiden tuloa ja samoin viikon sen jälkeen, kun oppilaat ovat päässeet kesälomalle. Rehtorin kannalta kaikki nämä ovat hyviä elementtejä ja toisivat Suomeenkin opetukseen lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Pedagogisesti koulutusjärjestelmät eroavat myös toisistaan.
Ruotsinsuomalaisessa koulussa opettajat ovat taustaltaan suomalaisia ja he ovat aikoinaan käyneet koulunsa Suomessa. Heidän mukaansa Ruotsissa opitaan enemmän yhdessä. Ryhmätyöskentely ja opetuksen sosiaalisuus korostuvat. Opettajan rooli on muuttunut opettajasta ohjaajaksi.
Suomessa nojaudutaan enemmän perinteiseen opettamiseen ja tiedon jakamiseen. Opettaja on luokan edessä opettaakseen asian.
Viehätyimme oppilaiden sosiaalisuudesta ja hyväkäytöksisyydestä.
Uskaltaudumme kuvailemaan heitä sosiaalisesti tunneälykkäiksi oppilaiksi. Oppitunneilla he olivat iloisia, kiireettömiä ja hakeutuivat innokkaasti etsimään tietoa opettajan annettua ryhmätyöskentelyaiheet. Luokissa oli oikein hyvä tunnelma, opettaja oli lähellä oppilaita. Meitä vieraita kohtaan oppilaat olivat kerrassaan välittömiä ja kohteliaita.
Oppilaille annetaan numeroarvostelu vasta kahdeksannella luokalla. Sitä ennen koulusta annetaan palautetta vanhemmille vain suullisesti opettajan ja vanhempien välisissä kehityskeskusteluissa.
Matkamme oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ja pakotti meidät miettimään omaakin järjestelmäämme. Tässä kohden pitänee paikkaansa
sanonta: molempi parempi. Uhrasimme kuitenkin myötämielisiä ajatuksia ruotsalaisia kollegojamme kohtaan. Johtajana toimiminen koulussa ilman riittäviä johtamisen välineitä saattaa olla raskasta pidemmän päälle.

Reima Härkönen, Savonlinnan Taidelukion rehtori
Raimo Salkinoja, Joroisten yläasteen rehtori

Katariina oppilashuollon koulutuksessa pe 13.11.

Kaikille Mikkelin koulujen rehtoreille järjestetään oppilaanohjauksen ja oppilashuollon koulutusta Kyyhkylässä to 12.11.iltapäivällä ja pe 13.11.
Sijaisenani toimii perjantaina Sari Paavilainen.
t. Katariina

Terveiset Tukholmasta (5.-7.11.)

Torstaina ehdimme ennen laivaan nousua tutustua eduskuntaan. Alueemme kansanedustajat ottivat meidät vastaan, vaikka ryhmäistunnot olivat meneillään ja iltapäivän kyselytunti jo työllistikin heitä. Utelimme valmisteilla olevasta opetussuunnitelman uudistuksesta. Saammeko lisää tunteja esim. taito- ja taideaineisiin. Valmistelu oli vielä pahasti kesken, joten emme saaneet uutta tietoa asiasta.
Kävimme myös tutustumassa Hakaniemenrannassa Cimoon (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus). Saimme vikkejä koulun, opettajien ja rehtoreiden kansainvälistymismahdollisuuksista. Monta uutta ajatusta virisi tuleville vuosille.

Iltapäivällä suuntasimme laivalla kohti Tukholmaa Etelä-Savon rehtoreiden kanssa. Tutustuimme Tukholman ruotsinsuomalaiseen kouluun sekä ruotsalaiseen Fridhemsskolaniin.
Ruotsinsuomalaisen koulun päätavoitteena on kaksikielisyys ja suomalaisen, ruotsalaisen ja ruotsisuomalaisen kulttuurin tuntemus. Koulun perusarvot kuvasivat hyvin myös ruotsalaisen koulujärjestelmän arvoja: tiedot ja taidot, toisten ihmisten kunnioittaminen, demokratia, tasa-arvoisuus ja koulunkäynnin mielekkyys. Oppilaat käyttäytyivät erittäin asiallisesti ja keskusteleva kulttuuri oli myös opetuksessa leimallinen. Tietotekniikkaa ei juuri hyödynnetty opetuksessa. Luokissa oli korkeintaan yksi pöytäkone ja dokumenttikameroita ei näkynyt missään. Tässä asiassa ainakin olemme edistyksellisempiä Suomessa.
Luokissa oli muuten kuulosuojaimia, joita oppilas voi halutessaan käyttää hiljaisessa työskentelyssä. Pitänee siis hankkia muutamia myös meidän koulun luokkiin. Aina oppii uutta.
t. Katariina

OPPILASKUNTA KOKOONTUI

Tänään pidimme oppilaskunnan kokouksen. Aiheena oli koulumme pikkujoulut. Päätimme, että koko koulun yhteiset pikkujoulut pidetään ma 21.12. klo 9.15-11.15.Jokainen luokka valmistelee kaksi ohjelmanumeroa juhliin. Ehdotukset esityksistä käydään läpi joulukuun kokouksessa.
Kummioppilasparit vaihtavat lahjoja keskenään ja 3-4 luokkalaiset arpovat lahjojen saajan. Hintaa lahjalla saa olla n. 2€.Mukaan saa varata herkkuja, jotka syödään nyyttikestiperiaatteella ruokailun jälkeen.
HUOM. Tontturata siirrettiin joulukadun avajaisviikolle.

Koulun jouluruokailu on ke 16.12.